Etusivu » Hyvinvointi » Kovaääninen ja katkonainen kuorsaus voi viitata uniapneaan
Uni

Kovaääninen ja katkonainen kuorsaus voi viitata uniapneaan

uniapnea
uniapnea
Kuva: Getty images

Kuorsaus ja levoton nukkuminen sekä päiväväsymys viittaavat uniapneaan. Sairaus on tärkeä diagnosoida ja hoitaa, sillä jatkuessaan se lisää kuolleisuutta ja nostaa äkillisen infarktin riskiä.

Uniapnea on unihäiriö, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Hengityskatkosten eli apneoiden pituus vaihtelee kymmenestä sekunnista jopa yli minuuttiin. Syynä voi olla runsas ylipaino, mutta myös nielun ahtaus ilman ylipainoa.

Uniapnean tavallinen oire on kovaääninen kuorsaus. Toisaalta kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa, eivätkä kaikki kuorsaajat sairasta uniapneaa. Ihminen ei yleensä itse tunnista uniapneaansa. Jatkuva väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute ja masentuneisuus ovat sen sijaan tavallisia syitä lääkäriin hakeutumiselle.

– Sairauden tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti. Se lisää myös muun muassa sydämen eteisvärinää, sydän- ja aivoinfarkteja, verenpainetautia ja aikuistyypin diabetesta, professori ja unitutkija Markku Partinen toteaa.

Riskiryhmänä ammattiautoilijat

Markku Partisen mukaan uniapneadiagnoosin voi tehdä joskus jo potilaan oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella.

– Jos selvästi ylipainoinen, verenpainetautia sairastava, paksukaulainen ja yli 50-vuotias mies joutuu käymään yöllä useita kertoja wc:ssä ja hänellä on toisen henkilön todentamia yöllisiä hengityskatkoksia, ne riittävät diagnoosin tekemiseen. Myös päiväväsymys ja verenpaineen nousu viittaavat uniapneaan. Suppeata yöpolygrafiatutkimusta ei välttämättä tarvita. Epäselvemmissä tapauksissa voi olla perusteltua tehdä suppea yöpolygrafia tai laaja unipolygrafia.

Monesti lievän uniapnean hoidoksi voi riittää selinmakuun välttäminen, laihdutus tai uniapneakisko.

Partisen mukaan uniapnea on varsin yleistä etenkin ammattiautoilijoiden joukossa. Syksyllä 2016 julkaistun Unikuorma-2 tutkimuksen mukaan uniapnean esiintyminen raskaan liikenteen kuljettajien keskuudessa oli jopa 45 %. Silti vain murto-osa riskiryhmään kuuluvista ammattiautoilijoista on hoidon piirissä.

– Uniapnean yleisyys johtuu autoilijoiden keskivartalolihavuudesta. Vaikka sairaus aiheuttaa myös päiväväsymystä, tutkimuksen mukaan autoilijoiden vireys pysyi päiväaikaan hyvänä, eivätkä he ole liikenteessä riski muille tiellä liikkujille.

Hakeudu hoitoon

Markku Partinen kehottaa uniapnean oireita itsessään tunnistavia ammattiautoilijoita hakeutumaan nopeasti tarkempiin tutkimuksiin.

– Monesti lievän uniapnean hoidoksi voi riittää selinmakuun välttäminen, laihdutus tai uniapneakisko. Keskivaikeassa tai vaikeassa uniapneassa ensisijaisena hoitomuotona on ylipainehengityshoito (cpap). Nenän tukkoisuuden hoito auttaa kaikkia uniapneapotilaita, Partinen kertoo.

Kuorsaus- eli uniapneakiskoja tehdään pääsääntöisesti hammaslääkärikeskuksissa yksityisellä sektorilla. Niiden hinta sijoittuu 600-800 euron väliin. Uniapneaa sairastavat voivat joko ostaa oman CPAP-laitteen tai saada sen lääkärin määräyksellä käyttöönsä terveydenhuollosta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.

Next article