Etusivu » Hyvinvointi » Ikäkuulo koskee meitä kaikkia
Näkö ja kuulo

Ikäkuulo koskee meitä kaikkia

Ikäkuulo
Ikäkuulo
Kuva: Adobe Stock

Kuulon heikkeneminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Miten paljon kuulo kenelläkin ja missä iässä heikkenee, riippuu pitkälti perintötekijöistä.

Myös melualtistus ja monet korvasairaudet, kuten Menieren tauti, otoscleroosi ja krooniset korvatulehdukset, heikentävät kuuloa. Yli 70-vuotiailla joka neljännellä kuulo on siinä määrin heikentynyt, että kuntoutustarve, johon useimmiten kuuluu kuulokoje, on olemassa.

– Kuulon alenema havaitaan usein aluksi hälytilanteissa, jolloin muiden puhe kuuluu puuroutuneelta ja sitä on vaikea seurata. Myös TV on usein häiritsevän kovalla. Lisäksi saattaa syntyä vaaratilanteita, jos ovikellon, puhelimen ja palovaroittimen ääni jää kuulematta, toteaa korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä audiologian erikoislääkäri, LKT Timo Laine.

Heikentyneestä kuulosta kärsivä alkaa helposti vältellä sosiaalisia tilanteita ja huonon kuulon takia saatetaan luopua myös joistain harrastuksista, kuten kielten opinnoista ja teatterissa ja konserteissa käynneistä.

– Tällä tavoin huonokuuloisuus korostaa muutenkin ikääntyneillä usein esiintyvää yksinäisyyttä, Laine lisää.

Kuulokojeeseen tottuminen on sitä hitaampaa, mitä enemmän ikää on kertynyt ja mitä huonompi kuulo on.

Hyvin tavallista on, että ongelma jää itseltään joko täysin huomiotta tai siihen ei itse tartuta ja hakeuduta lääkärin vastaanotolle. Yleistä onkin, että lähipiiri ja omaiset patistavat huonosti kuulevan lähimmäisen kuulontutkimuksiin.

– Myös mikäli muistihäiriö on kehittymässä tai näkö on heikkenemässä, kuulonkuntoutuksen merkitys korostuu, sanoo Laine.

Kuulon tutkiminen ajoissa kannattaa

Käytännössä on usein kuitenkin jo kulunut viidestä seitsemään vuotta aikaa kuulon heikentymisen alkamisesta, ennen kuin henkilö hakeutuu kuulontutkimukseen. Tällöin kuulo voi olla jo varsin paljon heikentynyt. Laineen mukaan tutkimuksiin tulisi hakeutua huomattavasti aikaisemmin:

– Kuulokojeeseen tottuminen on sitä hitaampaa, mitä enemmän ikää on kertynyt ja mitä huonompi kuulo on. Tämä on yleisin taustatekijä siihen, että kuulokoje jää liian vähäiselle käytölle.

Suomessa ei tiettävästi ole vanhuksille suunnattua valtakunnallista ikäryhmittäistä, esimerkiksi 70-vuotiaille suunnattua kuulonseulontaa. Lääkäri- ja terveydenhoitajakäyntien yhteydessä kuuloasia on suositeltavaa ottaa puheeksi, nyt se usein jää muiden asioiden varjoon. Potilas tulisi myös ohjata kuulontutkimukseen herkästi.

– Tärkeintä on kuitenkin kunkin henkilön oma aktiivisuus tutkimuksiin hakeutumisessa. Viimeisen 1–2 vuoden aikana tässä suhteessa yleisön tietoisuus on onneksi lisääntynyt, toteaa Laine.

Next article